Kolina-Produktion järjestämä, astetta undergroundimpi iltama jätti pysyviä kuulovaurioita, mutta oli sen arvoista. Prison Break-bileissä soitettiin hardcoren lisäksi, skullstepiä, breakcorea, free teknoa, rumpubassoa ja dubia.

Tärykalvot hellänä Pispalassa

Teksti: Anssi Uimonen Kuvat: Miska Koivumäki

Keskiviikkona 9.6.2010 Tampereen Vastavirta-klubilla ruoskittiin menemään oikein urakalla Kolina-Produktio-nimisen kollektiivin toimesta järjestämässä Prison Break-illassa. Allekirjoittaneelle tämä ilta oli ensimmäinen kosketus undergroundimman ja astetta synkemmän konemusiikin pariin. Kansaa viihdyttämässä olivat Kovaydin Vastarinnasta tuttu Zutsuu, äärimmäisen asiallisen live-keikan vetänyt Kehoruoska, b2b-setin soittaneet RujoNic ja Urim sekä allekirjoittaneen ja valokuvaajamme sydäntä lämmittänyt Elysion tiukalla rumpubasso-setillään. Ennen paikalle saapumistamme illan oli jo ehtinyt aloitella Outo Valo, joka kuuleman mukaan soitti dubi-vetoisen setin. Viimekertaisen Elysionin setin missanneena (Splendid Bass!-iltamat aiemmin tänä vuonna) täytynee todeta, että harmi kun jouduimme poistumaan silloisista kekkereistä kesken illan.

Synkkä junkkasoundi olikin sieltä kevyemmästä päästä

Elysion todellakin tuuttasi erittäin pörisevää ja synkkää rumpubassoa, muutaman Noisia-rykäyksen lisäksi techstepistä synkemmäksi menevää skullstepiä (kaiketi, korjatkaa jos olen väärässä). Toimittajan tärykalvot siis testattiin heti alkuillasta.

Elysionin tekninen ja synkkä soundi oli vasta alkusoittoa, sillä kun Rujonic ja Urim astelivat pöydän ääreen hippasen yli yhdentoista, todellinen meno vasta alkoi.

Sampleja, skrätsiä ja räiskintää

Pasila-sarjasta tuttu Rauno Repomies kävi vetämässä intro-spiikkaukset, jonka jälkeen tunnin mittainen konetykillä räiskintä alkoi. En nyt noviisina tiedä, mistä kaikista genreistä äijät olivat settinsä kasanneet, mutta mitä ilmeisimmin breakcorea se taisi olla. Pojat iskivät todella nokkelia sampleja kehiin, rikkoivat niitä ja iskivät kehiin vielä asiallista skrätsäystäkin (ainakin Urim näytti raapivan lautasia). Oli aivan kuin olisi ollut jossain turntablistien konventiossa, mutta soundi oli tuhat kertaa nopeampaa ja kaksi tuhatta kertaa rankempaa. Setin loppuvaiheilla soundi kuulosti osittain Soundmurdererin tyyliseltä junkalta, minkä jälkeen lyötiin vasaralla takaraivoon ja räiskittiin hieman lisää. Rujoa soundia ensikertalaisen korviin, mutta hyvin äijät vetivät.

Kehoruoskan live-esiintyminen teki vaikutuksen

Puolenyön hujakoilla olikin illan live-esiintymisen aika. En ollut kuullut Kehoruoskaa aiemmin, joten ennakko-odotuksia (edes nimen perusteella) ei ollut. Mielenkiinto heräsi, kun vihaisen oloinen kalju paidaton mies mustissa farkuissa asteli estradille mikrofoni kädessään ja erittäin kolkko, synkkä intro-fiilistely pärähti soimaan.

Artistin nykivät pakkoliikkeet, ahdistunut ja jokseenkin skitsofreninen ulosanti oli todella säväyttävä kokemus. Biiseissä oli käytetty klippejä jostakin kotimaisesta dokumentista, jossa puhuttiin mm. kuluttamisesta, väkivallasta ja muista yhteiskuntaamme riivaavista vitsauksista. Kehoruoskan runolliset tuomiopäivän sanoitukset täydensivät kaoottista ja synkkää kokonaisuutta mielestäni hyvin tehden show’sta onnistuneen. Ainoa miinus oli taustojen lievä monotonisuus, mutta se lienee ihan tarkoituksellista ko. genren puitteissa, liekö kyseessä oli industrial-tyylistä pörinää. “Eteenpäin!” “Kaikki on tuhottavissa!” Ja muita huutoja ja julistamista kuului koko setin ajan. Kiteytettynä setti tuntui Huoratronilta sähkötuolissa (johtunee ajellusta päälaesta, sillä musiikillisestihan näitä kahta artistia ei voi verrata). Kehoruoska pisti itsensä todellakin peliin 100 % ja tuijotti aika ajoin jotain yleisössä ollutta murhaavalla, tyhjällä katseellaan, mikä lisäsi show’n voimakasta vaikutusta allekirjoittaneeseen.

Free tekno, free Pispala!

Valokuvaajallemme illan anti taisi olla hieman liian rankkaa, sillä hän oli valmista kauraa Zutsuun astuttua puikkoihin. Kuuntelimme viimeisestä setistä pari ensimmäistä biisiä, jonka jälkeen oli aika kaapia itsensä klubin lattiaa kuluttamasta ja suunnata nokka kohti seuraavaa päivää. Saimme kuitenkin jututettua Kovaydin Vastarinnan Tuomas ‘Zutsuu’ Kinnusta illasta ja mielenkiintoisesta A4-kokoisesta paperi-bannerista, jossa julistettiin ‘Free tekno, free Pispala!‘

Terve jälleen, Tuomas. Onko jokin uusi vapautusliike syntynyt, vai mitä tarkoittaa keikallasi ollut ’Free tekno, free Pispala’-iskulause?

Tervehdys! Tuon iskulauseen poimin tapahtuman Facebook-sivun seinältä, eli se ei ole omani alunperin, mutta voin selventää sanomaa vähän… Free teknon kohdalla voitaisiin puhua jonkinlaisesta mielen vapautusliikkeestä, vaikka tämä ei ole Suomessa liikkeen mittasuhteita saavuttanutkaan. Pohjolassa rave historia perinteisesti päättyy siihen kun musiikki kaupallistui, tapahtumat siirtyivät klubeille ja underground bileiden järjestäminen tehtiin hankalaksi. Samaa vapaata rave-kulttuuria on enää hyvin vähän (esim. Reclaim The Streets ja yksittäiset ug-tapahtumat), mutta Pohjolan ulkopuolella se on vielä ihan hyvissä voimissa free tekno kulttuurin muodossa. “Free teknolla” tässä tarkoitetaan musiikkityyliä jota soitin ensimmäisen puoliskon setistäni ja laajaa konemusiikin liikettä joka toimii varsinkin Euroopassa. Suomalaisittain tuo termi “tekno” saattaa olla vähän hämäävä, mutta tässä käytetään tuota K:ta nimenomaan erottaakseen tämä tyylillisesti techno-genrestä. Liikettä kutsutaan free tekno- tai free party- liikkeeksi.

Musiikillisesti tyyli ja liike on sidoksissa hardcoreen, junkkaan, technoon ja psykeen. Olennaista on että tapahtumat ovat täysin ilmaisia, voittoa tavoittelemattomia, ne käsittävät useiden soundsysteemien kerääntymistä yhteen ja artisteja/soittajia ei kiinnosta ego. Koska tämä on liian laaja aihe käsitellä tässä vastauksessa niin heitän tähän muutaman linkin syvempää tutkimista varten jos kiinnostus heräsi:

• http://corehistory.blogspot.com/2009/06/free-party-concept.html
• http://corehistory.blogspot.com/2009/12/hardtek-aka-free-tekno.html
• http://en.wikipedia.org/wiki/Freetekno
• http://en.wikipedia.org/wiki/Free_tekno

Sen verran free teknosta kuitenkin vielä, että olemme tässä muutaman tyypin kanssa alkaneet jo vähän organisoitua asian tiimoilta ja kenties tulevaisuudessa olisi jotain ilmaisia free tekno ulkoilmabileitä luvassa. Jos olet asiasta kiinnostunut ja haluaisit auttaa niin ota ihmeessä yhteyttä (esim. zutsuu [a] kovaydin . net). En voi olla alkuperäisen kirjoittajan motiiveista ihan satavarma, mutta ei ole varmaan ihan kaukaa haettua että tämä viittaa “Free Pispalalla” Pispalan squat- alakulttuurin tukemiseen ja Pispalan henkeen. Täytyy itsekin antaa respectiä Pispalan talonvaltaajille, jotka eivät luovuta ennen kuin kaupunki vuokraa tilan jota voi käyttää epäkaupalliseen koulutus-, kulttuuri- ja myös mm. teknobiletoimintaan.

Omat jälkifiilikset illasta olivat jokseenkin tyhjentävät, musiikillisesti katsottuna. Paljon eri genrejä tuntui olevan upotettu viiteen tuntiin, mitä kaikkea illan aikana kuultiin? Märkäkorvana tunnistin vain ja ainoastaan Elysionin soittaneen rumpubassoa, mutta sitten mentiinkin täysin tuntemattomille vesille.

Tapahtuman taustasta sen verran että juhlimme RujoNicin totaalipalveluksen päättymistä. Tästä siis nimi “Prison Break”, tosin viitanneehan tuo myös illan breikki-painotteiseen musiikkitarjontaan.

Alkuillasta Outovalo soitti dubia. Elysion soitti toisena rankempaa rumpubassoa, olin ainakin tunnistavinani technoid- sekä skullstep-tyylien saundeja. Kolina-Produktion RujoNic ja Urim jatkoivat myös rankemmilla d’n'b-saundeilla kuten skullstepillä ja lopussa kuultiin vähän breakcore-mäiskettäkin. Kehoruoskan live-esiintymistä en luokittelisi mihinkään tiettyyn genreen. Biiseissä on raskaita breiksejä, industrial-ääniä, kantaaottavia särölyyrikoita ja räminää. Oman settini biisit menivät sitten tuonne free teknon alueelle tribecore- ja mental tribe-tyyleihin ja loppupuolella tuli soiteltua myös maalailevaa ja kokeellista hardcorea ja speedcorea.

Mitä seuraavaksi, koska kuullaan Kolinan tai Kovaydin Vastarinnan tuuttausta ja missä?

Kolina-Produktion bileistä itselläni ei ole muuta tietoa kuin että puhetta on ollut ulkoilmabileistä kesällä, mutta varmaa tietoa ei ole vielä. Kovaydin Vastarinta tapahtumaa on seuraavan kerran viimeistään 11.8. Vastavirta-klubilla kun Splatterkoren Euroopan kiertue, josta on ollut aiemminkin puhe, tulee Suomeen. Meikäläistä kuulee seuraavan kerran viimeistään 9.7. ja 10.7. Oulun Raveisland- festarien hikikammiossa.

Luvassa on sekä live- että dj-settiä. Tyyl(e)istä en ole vielä tarkemmin päättänyt, mutta todennäköisesti monenlaista *core- saundia luvassa. (mies hymyilee)

• http://kovaydin.net/v3/?page_id=324
• http://raveisland.com/

Tsekkaa illan artistit @ MySpace

• Kehoruoska
• RujoNic
• Urim
• Zutsuu

Lisää corea

• Kovaydin Vastarinta @ Kehto

Tanssilattiareportaasi: Prison Break @ Vastavirta-klubi 9.6.2010 on artikkeli verkkojulkaisusta: KEHTO Magazine

Kävimme ex-tempore katsastamassa Spinnin järjestämät bassoiltamat Laternassa Tampereen sydämessä.

Splendid!

Teksti: Anssi Uimonen Kuvat: Jussi Punamäki

Lauantainen ekskursiomme Tampereen keskustaan oli poikkeuksellinen laatuaan, sillä emme olleet suunnitelleet iltaa aloittelupaikkaa pidemmälle. Lisäksi allekirjoittaneen budjetti asetti pieniä rajoitteita, sillä illaksi oli varattu 40 € käteistä. Piti siis löytää paikka, jossa soundit ovat kohdallaan ja sisään ei maksaisi maltaita, jotta sitä oikeaa mallasta saisi ostettua tiskiltä.

Klubbarista sitten bongailtiin iltakymmenen aikoihin mitä tarjottavaa Mansesterilla olisi illalle ja heti kun Splendid BASS! -iltamien ilmoitus sattui silmään, oli illanviettopaikka valittu. Spinnin järjestämät Splendid- iltamat olivat allekirjoittaneelle uusi tuttavuus, sillä täällä ei ole vielä ehditty asuakaan vuotta kauempaa. Myöskin venuena toiminut Laterna-ravintola oli entuudestaan tuntematon, joten ennakko-odotuksia illan suhteen ei ollut. Sisäänpääsy oli halpa – narikasta joutui pulittamaan vain kakkosen verran ja oikeuden siirtyä yläkertaan sai neljällä eurolla. Splendid indeed.

Bassoa, lisää bassoa

BASS! – nimellä kulkevat iltamat tarjosivat nimensä mukaisesti juuri sitä, mitä oltiin hakemassakin – tiukkaa breaksia, rumpubassoa ja dubstepia. Iltaa tähdittämässä oli helsinkiläis-duo Takomon lisäksi paikalliset viihdyttäjät Waisted Flanders, jotka vetivät asiallisen live-keikan, Concussion-kollektiivia edustanut Elysion sekä järjestäneen tahon puolelta illan aloittanut Freeve ja toiseksi viimeisenä soittanut Gr.

Nestetankkauksen vuoksi emme ehtineet paikalle aivan yhdeksäksi, jolloin juhlat alkoivat. Pyyhälsimme Laternan eteen mittarin kyydissä hippasen yli yhdentoista ja jäimme siihen fiilistelemään Tampereen lämmintä huhtikuista iltaa siihen saakka, kunnes kokoonpanostamme puuttunut seureen jäsen saapui paikalle.

Sisälle tultuamme Waisted Flanders oli esiintymässä. Hyvää vaihtoehtoisempaa (siis itselleni vaihtoehtoisempaa) soundia tältä kaksikolta, jota pitää käydä tarkastamassa toisenkin kerran. Pojat luovuttivat estradin Takomolle puolen yön tienoolla ja täytyy todeta, että turhaan ei paikalle eksytty. Hyvä kokonaisuus ja tiukkaa rikkobiittiä duon paikalle ehtineeltä puolikkaalta. Takomo lämmitti lattiaa juuri sopivasti ”Savon siimeksestä” kotoisin olevalle rumpubassoa paukuttaneelle Gr:lle, joka mielestäni veti kuulemistamme esityksistä parhaimman. Tosin se voi johtua jo pelkästään siitä, että herra oli valinnut lautasen täytteeksi Jakes feat. TC – Swerve-räiskäleen (joskin remix-version), mikä kaikessa funkahtavuudessaan uppoaa meikäläiseen kuin veitsi voihin. Hyvin monipuolinen setti kaiken kaikkiaan; löytyi Noisiaa, muutamia S.P.Y:n tuotoksia ja jopa sellainen legendaarinen helmi kuin Bad Companyn Nine. Synkempää suomineuroakin oli tarjolla Trisector & Naraka – Blind Spotin verran, eli kaiken kaikkiaan neurohenkinen fiilis jäi miehen setityksestä.

Jouduimme valitettavasti poistumaan paikalta ennen Elysionin astumista puikkoihin, sillä seurueemme isäntä määräsi tahdin ja päätimme yksissä tuumin jatkaa iltaamme jatkojen merkeissä. Ehkäpä seuraavan kerran pääsemme todistamaan miehen soitantaa.

Tunnelmia itse paikasta

Katutasossa sijaitseva Valo-kahvila oli idyllinen, pieni paikka, jonne oli viritetty letkeällä soundilla varustettu lounge. Loungen antimista nautimme kuitenkin ainoastaan läpikulun verran, mutta se mitä korviini kantautui, oli todella hyvän kuuloista rauhallisempaan menoon. Kun rappuset asteli ylös, pääsi Laternan puolelle, jossa illan pääsoitanta tapahtui.

Paikkana Laterna on kompaktin kokonsa vuoksi hyvä luomaan tunnelmaa, sillä tanssilattialle ei viiden kymmenen juhlijan lisäksi enää juuri muuta mahdu. Sisustuksellisesti vintage/noir/retro-henkisyyttä huokuva anniskeluravintola oli paikkavalintana kaikessa vaihtoehtoisuudessaan onnistunut. Omaan silmään sattuivat ”wanhanajan” baaritiski ja 1900-luvun alkupuoliskolla maalatut taulut. Laternassa ovat 1900-luvun alussa viihtyneet niin taiteilijat, boheemit kuin kadunmiehetkin, ja ravintolan tauluista ainakin osa on käsittääkseni Jalmari Ruokosken maalaamia, ryyppyvelkoja kuittaamaan tarkoitettuja teoksia. Nykyisen nimensä paikka sai vuonna 1977, jolloin ravintola restauroitiin jugend-henkiseksi paikaksi Lontoosta, Venäjältä ja suomalaisista huutokaupoista hankituilla huonekaluilla ja esineillä.

Palataanpa takaisin tähän päivään: äänentoisto oli toimiva, VJ:nä toiminut Concussion-kollektiivin Dep hoiti hommansa erittäin hyvin ja visuaalit näyttivät oikein näppäriltä. Summa summarum onnistunut kudos Spinniltä, isot kiitokset tästä.

Saimme kiinni myös illan isännän, Veikko Lindbergin, jakamaan omia fiiliksiään illasta.

Kuinka moni löysi tiensä bileisiin, Veikko?

Illan kävijämäärä yllätti meidät erittäin positiivisesti. Paikalle päätyi kaksi ja puolisataa ihmistä pitämään hauskaa.

Valottaisitko Spinnin historiaa hieman?

Spinni on 1996 perustettu TTYY:n elektronisen musiikin alayhdistys. Aluksi toiminta oli vain pienen porukan musasta diggailua yhdessä, mutta toiminta on jatkuvasti laajentunut ja nykyisin meillä on hyvin monipuolista toimintaa ja järjestämme todella monia erilaisia tapahtumia vuosittain. Tapahtumiamme on mm. aurinkoisena päivänä musiikin soittaminen ulkosalla, saunabileitä pari kertaa vuodessa, kahvilasoitteluita lähes kuukausittain ja isompia bileitä, joihin tuodaan myös ulkopuolisia artisteja, muutama vuodessa. Nykyään pyrkimyksenämme on olla enemmänkin tapahtumien järjestäjä Tampereella kuin vain ylioppilaskunnan harrastekerho.

Omat fiilikset illasta? Kuuleman mukaan joku oli töhrinyt vessat tukkoon, mikä vaikuttanee bilepaikan saantiin jatkossa?

Illan päätteeksi, kun oltiin saatu purettua ja kamat autoon, olivat fiilikset erittäin hyvät!

Meininki bileissä oli ollut todella kova ja porukalla tuntui olleen kunnolla kivaa. Se on kyllä hieno fiilis, kun näkee porukan nauttivan. Musiikki toimi, valot toimi, videot toimi ja ihmiset olivat löytäneet paikalle! Kiitokset vielä kaikille dj:lle, valomiehille, videojukalle ja kaikille muille, jotka olivat mukana järkkäämässä!

Kun maanantaina tuli viestiä noista töhrimisistä, niin se pisti miettimään, että onko nää tägääjät vaan tyhmiä ja väliinpitämättömiä vai onko toi tahallista vahingon aiheuttamista ravintoloitsijalle, joka antaa järjestää tapahtuman tiloissaan ja suoraa v*ttuilua tapahtuman järjestäjille. Tarkkaa tietoa siitä ei vielä ole miten tuo vaikuttaa ton paikan saantiin. Toivottavasti saadaan järjestää vielä tuolla, sillä Laterna on paikkana todella mukava ja sopiva Splendid-klubille.

Joka tapauksessa suurimmissa määrin bileet onnistuivat todella hyvin ja jatkoa on luvassa tavalla tai toisella.

Koska ja missä nähdään seuraavan kerran Splendid-fiilistelyä?

Seuraavien bileiden ajankohta on vielä avoinna. Tampereella ei ihan joka viikko pysty järjestämään saman genren bileitä, joten oikean päivämäärän löytäminen on tärkeää. Joko kesällä tai viimeistään syksyllä on jatkoa luvassa. Ideoita ainakin muhii jo päässä.

Aiheesta lisää

• Spinni.org
• Spinni @ Facebook
• Gr-blogi
• Concussion Crew
• Takomo MySpace
• Waisted Flanders MySpace

Tanssilattiareportaasi: Splendid BASS! 10.4.2010 Laterna, Tampere on artikkeli verkkojulkaisusta: KEHTO Magazine

Tanssilattiareportaasi: ONE Reunited 27.3.2010

Teksti: Aki Reinikka Kuvat: Jukka Aro

Ravintola Pellavasta kantautui ankeaa sateista lauantai-iltaa piristämään tasainen basson jumputus ja verhojen välistä erottuivat värikkäät valonpilkahdukset. Pienien tunnistautumisvelvotteiden jälkeen astuin sisään. Iloinen hymy sai vastakaikua kuvankauniilta lipunmyyjätytöltä, leima paukahti ranteeseen, perillä oltiin. Narikasta tiskille, tiskiltä pakollinen kossu-battery kourassa katselemaan meininkiä tanssilattian reunalle. Melko hiljaiselta näyttänyt alkuilta ei vaikuttanut ainakaan ovensuussa kameran kanssa häärivää DJ Orionia huolestuttavan, ja miksi olisikaan, kuten ilta tuli todistamaan.

Onnistunut line-up

drS:n lämmitettyä yleisön siirtyi levyihin Something Good. Parivaljakon setti veti ainakin allekirjoittaneen illan komeaan nousujohteeseen. Setti oli todella energistä, ja erittäin tapahtumaan sopivaa, tätä halutaan lisää.

Something Good keräsi komean määrän kansaa lattialle, jonka DJ Orion piti vauhdissa oman settinsä ajan. Orionin pitkä kokemus paistoi läpi, sillä setti oli todella asiallisesti kasattu, tasaisen nousujohteinen, räjäyttäen potin lopussa ja siirtäen vetovastuun Jussi Sorolle joka myöskin hoiti hommansa loppuun asti komeasti, keräten illan päätteksi komeat aplodit. Illan line-upissa ei siis ollut moitittavaa.

Bileet uudessa paikassa ja uudella äänentoistolla

Paikkana Ravintola Pellava vaikutti alkuun hieman pieneltä, mutta osoittautui toimivaksi. Tiskiltä sai haluamansa, eikä ihmisten ruuhkautumista tapahtunut kuin narikassa illan päätteeksi. Eli myös järjestelyt pelasivat asiallisesti. Ääniaaltojen liikuttelusta vastannut Funktion One-järjestelmä osoittautui kokonaisvaltaisen mahtavaksi. Äänet olivat puhtaat, täyteläiset eikä korvaan särähtäviä kuoppia ollut skaalassa. Ja kun laitteet olivat hyvät, pystyi musiikista nauttimaan ilman että olisi tullut tarve alkaa volyymilla paikkaamaan puutteita laadussa. Desibelit olivat ainakin omasta mielestäni siedettävällä tasolla koko illan, mutta olisiko herra Soro hieman kääntänyt nupista, jotenkin tuntui että Jussin setti tuli hieman kovempaa ja korkeammalta kuin muut, vai kuvittelenko vain…

Tunti liian vähän

Nyt on tullut ylistettyä tapahtumaa, kai siinä jotain huonoakin oli? Oli kyllä, päivämäärä. Mielestäni tämän luokan tapahtumasta pitää ottaa jokainen minuutti irti, joten hra Willetin 103 vuotta vanha idea siirtää kelloja tunnilla eteenpäin osui juuri pahimpaan mahdolliseen paikkaan. Eihän me ihmeille mitään voida, mutta voin sanoa että valojen vilkahdettua puoli kolmelta otti ainakin itseäni hieman päähän, olisihan siellä viihtynyt vielä pidempäänkin.

Summa summarum

Jos tapahtumat huonot puolet ovat sen loppuminen, kipeät jalat sekä valtava henkinen krapula kun maanantai aamuna aloittaa työviikon ja arjen harmaus peittää baarikannut ja strobot alleen, voidaan mielestäni tapahtumaa pitää h**vetin hyvin onnistuneena. Omasta puolestani haluan esittää ISON kiitoksen järjestäjille, DJ:lle, Pellavan henkilökunnalle sekä juhlakansalle todella hienosta illasta.

Seuraavat ONE:t järjestetään 5.kesäkuuta 2010. Olenko siellä? Aivan varmasti…

We are one family. Reunited. As One.

ONE muualla

• DJ Orion tracklist ja omia fiiliksiä illasta
• One-event.info kotisivut

Tanssilattiareportaasi: ONE Reunited 27.3.2010 Pellava, Tampere on artikkeli verkkojulkaisusta: KEHTO Magazine

Tanssilattialla tapahtui kummia – Superb! @ Seurahuone Night, 30.01.2010

Teksti: Anssi Uimonen Kuvat: Raver 71

Rumble In The Jungle- klubia parisen vuotta pyörittänyt Joni Heikkilä a.k.a Dstroy lanseerasi Lahteen uudella konseptilla olevan elektronisen musiikin illan. Superb! – nimellä kulkeva klubi tuo Lahteen kotimaisia artisteja laaja-alaisesti eri genreistä. Avajaisillan genrevalinnat koostuivat elektrosta, dubstepistä, housesta ja drum ‘n’ bassista. Kävijöitä avajaispippaloissa oli huikeat 309 kappaletta, mikä on Lahden mittakaavassa merkittävä määrä. Klubin isäntänä toimiva Joni kehuikin iltaa onnistuneeksi ja toivoo menestyksen jatkuvan myös seuraavissakin illoissa.

Uusi juhlapaikka

Juhlapaikkana toimi tällä kertaa Sokos Hotel Seurahuone Night-yökerho ja ainakin allekirjoittaneen mielestä valinta oli mitä osuvin. Kohtalaisen kokoinen tanssilattia varmisti mukavan tiiviin tunnelman ja fiilis pysyikin katossa koko illan ja vähän vielä pilkun jälkeenkin. Visuaaleista vastaava VJ-duo Sellek & Hanks hoitivat myös oman hommansa jo tutuksi tulleella rautaisella ammattitaidollaan siitäkin huolimatta, etteivät he kuulleet edes musiikkia kunnolla. VJ-paikka löytyi nimittäin Dj-pöydän takaa löytyvän baaritiskin takana, kaukana kaikesta, toteaa duon toinen jäsen Tommi Mustaniemi. Tommi kertoi, että he joutuivat taustaprojisoimaan molempien screenien visuaalit, mutta lisää vielä, ettei samankokoista VJ-spottia ihan heti mistään löydy. — Tilaa oli vaikka pysäköidä Hummeri sinne, hän letkauttaa.

Valoista vastaava Mökämake joutui valitettavasti perumaan iltamat sairaustapauksen vuoksi, mutta hänen tilalleen valoteknikoksi saatiin Jamboreelta vahvistusta. Ilotulitus toimi varsin asiallisesti varsinkin Dirtyphonics:n Vandals- tykityksen pamahtaessa ämyreistä eetteriin. Sillä hetkellä yleisö meni kuvaannollisesti “pähkinöiksi”.

Ja uusi strategia

Menestyneen illan takeina on mitä luultavimmin juuri se, että genre-rajoitteisuudesta ollaan päästy kokonaan eroon ja illan line-up on sekoitettu kunnolla siten, että kevyestä soundista siirrytään rankempiin tunnelmiin, palautetaan takaisin kevyeen ja niin edelleen. Valttikorttina uudessa klubissa toimii myös se, että naispuoliset juhlijat pääsevät ensimmäisen aukiolotunnin aikana ilmaiseksi sisään. Näin saatiin paikalle paljon sellaistakin väkeä, joka ei välttämättä aiemmin tiennyt mitä dubstep on. Juhlapaikan puolelta hyvänä vetona voidaan pitää sitä, että hanajuomista olut ja siideri maksoivat janoiselle juhlijalle vain 3,50 € ja tällä hintaa edellä mainittuja iloliemiä sai poistaa tiskiltä koko illan.

Levyt ja lattia kuumina koko illan

Illan aloitti klubin resident-tiskijukkiin kuuluva Kamiz hikisen kovalla elektro-paukuttelullaan. Tanssilattiaa lämmettyään hän antoi vuoron 501:lle, joka johdatteli juhlijat dubstepin maailmaan. 501 pudotteli soittovuorollaan äärimmäisen tiukkoja bassolinjoja, kuten esim. Scheman Chutney Gripin.

Soittovuoron vaihtuessa puikkoihin astui Koobra house-painotteisella soitannallaan. Maestro saikin todella hyvän vastaanoton ja tanssilattian tuntuikin ohentuvan muutaman senttimetrin verran. Pisimmän setin vetänyt Koobra luovutti paikkansa illan isännälle Dstroylle varttia vaille kolme yleisön aplodien kera ja klubin isäntä pamauttikin heti kärkeen häiriintyneen kovan raidan viime vuonna suuresti kohutulta Dirtyphonics-kokoonpanolta. Aloitusraitana toiminut Vandals pudottikin katon suhteellisen kovaa tanssijoiden päälle, sillä bilettäjät hullaantuivat täysin ja koko loppuilta olikin aikamoista hikoilua. Dstroy jatkoi yleisön hyppyyttämistä tiputtelemalla mm. TC & Jakes – Haterz:n ja vielä pilkun jälkeenkin jaksettiin painaa Drumsound & Bassline Smith – Fire (Burning)- raidan tahtiin. Kello 03.40 taisi olla viimeisetkin luritukset laskettu pihalle ja juhlat olivat siltä erää ohi. Henkilökohtaisesti voin todeta, että juhlat olivat äärimmäisen onnistuneet ja kuten illan isäntä Jonikin totesi, toivon mukaan meno vain paranee jatkossa.

KEHTO sai luvan kuvata videomateriaalia illasta ja koostimme teille pienen pätkän soitannasta ja bilekansasta. Katso video alta, ole hyvä.

Aiheeseen liittyvää Kehdossa:

• Artistihaastattelu: Dstroy
• Haastattelussa: Sellek & Hanks
• Uutiset: Superb! starttaa tammikuussa 2010
• Raver71 blogikirjoitus avajaisista

Tanssilattiareportaasi: Superb! 30.01.2010 on artikkeli verkkojulkaisusta: KEHTO Magazine